photo banneri2_zpsbc4ea2f7.jpg

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Pääsiäisen viettoa

Pääsiäinen oli ja meni, mutta ajattelin silti pistää kuvia jakoon. Anoppi oli kyllä tällä kertaa ylittänyt itsensä, sillä pöydässä oli varmaan enemmän ruokaa kuin jouluna yhteensä! Itseasiassa meidän äidit olivat jo aikaisemmin päivällä yhdessä tuumin alkaneet valmistelemaan tätä perhepäivällistä. Äitini oli jo anopin luona hääräämässä kun pikku perhe saapui vasta paikalle. Mieheni on vähän kauhuissaan kun heistä on tullut niin hyvät ystävykset. Minun mielestäni se on vain hauskaa. He ovat suunnilleen saman ikäisiä ja muutenkin niin samanlaisia. Olisi suorastaan ihme jos he eivät viihtyisi keskenään! Sellaisia pullan tuoksuisia mummeja heistä ei kyllä saa tekemälläkään ja ehkä ihan hyvä niin. ;)

Ainiin, siinä jossain vaiheessa keskustelua kävi ilmi että äitimme olisivat halunneet laittaa meidät silloin pieninä mieheni kanssa samaan tarhaan! Siellä me olisimme tyytyväisinä leikkineet samalla hiekkalaatikolla tulevan mieheni kanssa. Hui! Vaikka ajatus on hyvin suloinen niin toisaalta ihan hyvä että tiemme kohtasivat vasta vähän vanhempana. Ties minkälaisen alun meidän rakkaustarina olisi saanut vai olisiko se alkanut ollenkaan... :D

Alkupalaksi pöydästä löytyi surimisalaattia, savustettuja silakoita ja graavilohta. Nam!






















Sitä pysähtyy miettimään minkälaisia polkuja sitä oikein on kulkenut. Uskon siihen että ainakin jollain lailla asiat tapahtuu niin kuin ne tarkoitettu. Toki elämää pitää vähän ohjailla, mutta tässä vuosien varrella olen saanut oppia sen, etteivät asiat mene koskaan niin kuin ne on suunnitellut. Joskus se on hyväkin asia, mutta välillä sitä kyllä ihmettelee että kuka niitä kapuloita oikein työntää sinne rattaisiin?!

Niin kliseiseltä kun se bloggaajan suusta kuulostaakin, on tämä viikko ollut niin hektinen. Kävimme yhtä asuntoakin katsomassa. Paikkana se olisi ollut kuin unelma. Talo oli järven rannalla, mutta silti niin lähellä Helsingin keskustaa. Pohjaratkaisu oli vain meidän perheen tarpeita ajatellen huono, ja hukkaneliöitä löytyi valtavasti. Hukkaneliöiden ansiosta asunto tuntui paljon pienemmältä sen neliömäärään nähden. Lisäksi esim. meidän olohuoneen kaikkia vimpaimia ja laitteita ei olisi saanut aseteltua fiksusti. Minähän en nimittäin mitään johtoröykkiötä enää suostu katselemaan!



Meillä oli myös anopin lisäksi muita vieraita kylässä. Serkkuni kävi hänen kahden koiranpentunsa kanssa, ja nyt on maton pesetys edessä. Täytyy kyllä tunnustaa ettei ole yhtään ikävä noita aikoja kun oli koiranpentu talossa. :D  Sen lisäksi meidän vanhalle neidille iski vauvakuume! Ressukka kantelee ja hoivaa kahta vinkulelua. Onneksi tämä ilmiö on meille ennestään tuttu. Hoivaamista kestää muutaman päivän ja sitten se unohtuu. Ei tarvitse ryhtyä radikaalimpiin toimenpiteiseen ja ottaa leluja pois.

Huomisesta on tulossa hauska päivä! Aamupäivästä menemme äitini kanssa käymään siellä Maahantuojien Outlet-tapahtumassa ja sen jälkeen pyörimme vähän kaupungilla. Huomiseksi oli luvattu vielä todella lämmintä ja aurinkoista säätä! Max jää pitkästä aikaa isin kanssa kahdestaan niin minäkin saan vähän lepoa vauvan hoitamisesta. Oikein hauskaa ja aurinkoista viikonloppua myös sinne kaikille! :)





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti